Liebe Leserinnen und Leser nah und fern

Wir hoffen dass bei euch alles im grünen Bereich ist und wir euch nach längerem Landurlaub bald wieder mit Bildern von der See berichten können – Viele von euch zu Land und zur See haben sich nach unserer Befindlichkeit erkundigt – über die Kontakte haben wir uns sehr gefreut – so soll es bleiben (;-) danke.

Es war etwas ruhig auf unserer Homepage – eigentlich hatten wir an dieser Stelle geplant etwas über unser Nomadenleben der letzten acht Jahre zur See zu erzählen – das haben wir nicht geschafft – zu vielen anderen wichtigen Dingen mussten wir den Vorrang geben.

Dazu nur so viel: rückblickend ist es eine sehr intensive und erlebnisreiche Zeit, welche uns gelegentlich gefordert hat – es war eine Zeit bzw. ein Geschenk mit unheimlich vielen Erfahrungen die wir nicht missen möchten – sie gehört zweifellos mit zu den schönsten unseres Lebens – das heisst nicht dass alles immer rund gelaufen ist, stellten wir uns doch schon auch mal die Frage was tun wir eigentlich auf See – unterbrochen waren diese Jahre von Besuchen zu Hause, weil natürlich auch dort das Leben (und Sterben) weiter ging und geht – wie jetzt auch waren diese Aufenthalte  jedes Mal bereichernde Time outs.

Bald ist unsere Auszeit von der Seefahrt zu Ende – wir haben diese sehr genossen – besonders auch mit den 3 kleinen „Monstern“ – die Enkelkinder haben ihrerseits auch uns „genossen“ (;-) – wir werden sie wohl vermissen. Eine spannende Deutschlandreise mit dem Camper sowie eine lange Nordlandreise in die kühlen Gefilde von Dänemark, Schweden und Finnland ergänzten unseren Land-Aufenthalt – während hier Sommerhitze herrschte, waren diesmal im hohen Norden lange Unterhosen angesagt – trotzdem interessant.

Die See ruft – nun zieht es uns wieder seewärts zum Boot, unserem „zu Hause“, das zur Zeit in Malaysia auf uns wartet – damit bewegen wir uns ab der dritten Oktober-Woche wieder mehr an den Grenzen der Komfortzone. Die Bordfrau und der Käpt’n schielen schon seit geraumer Zeit auf die weiteren Aussichten unseres Lebens mit starker Naturverbundenheit – greifbare Freiheit oder wie der Aufdruck auf meinem T-Shirt lautet: Life is outside.

Eigentlich wollen wir dort an- und fortsetzen wo wir im letzten Frühjahr wegen Schulterproblemen des Skippers unfreiwillig unterbrochen hatten – die Schulter ist zwar repariert, aber noch keineswegs auf  Wunschniveau – ob es so weit kommt und wir wie geplant den Indischen Ozean überqueren können, wird die Zeit zeigen wenn wir nach Testfahrten im Januar starten wollen. Bis dahin werden wir die Nicone wieder „präparieren“ – wie gewohnt gilt es eine längere To-do-Liste abzuarbeiten und Boot und Crew auf dem Wasser aufeinander abzustimmen – darauf freuen wir uns.

——————————————

PS: hier auf Wunsch für unsere Finnen eine finnische Übersetzung des Berichtes „die Schweizer haben das Meer erfunden“– bei Interesse, falls noch nicht gelesen, kann er im letzten Juni-Bericht auf Deutsch nachgelesen werden – denn nicht wahr, das Finnische und alles was damit zusammen hängt ist schon etwas Besonderes (;-)

Tiesittekö 

„Sveitsi on köytänyt meren…“(;-) ja miksi me purjehdimme  Suomen lipun alla

Teksti Peter Bäni

Käännös saksasta suomeksi Leena Bäni-Huttunen

Kuten useimmat tietävät, liehuu veneen perässä sen maan lippu, missä vene on rekisteröity  – meidän tapauksessamme Suomen. Text zu  Foto: Matkalla Carpenteria Golfin yli Pohjois Australiassa

Pienemmät liput paapuurin  saalingissa  ilmaisevat miehistön ja vieraiden kansallisuuden – meillä siellä liehuu aina Sveitsin lippu –  tyyrpuurin saalingissa on aina kulloisenkin isäntämaan lippu –Text zu  Foto: Matkalla Malesiassa

Monilla keksinnöillä ja löydöillä on juurensa Sveitsissä, tosin harvat ihmiset maailmassa tietänevät, mitä kaikkea innovatiivisessa Sveitsissä onkaan keksitty !   Mm. yskänkaramelli Ricola

Useimmat tietävät kuitenkin Sveitsissä olevan  sisämaavesiä, mutta ei merenrantaa. Maailman merillä on kuitenkin joitakin sveitsiläisiä laivoja ja veneitä liikkeellä – tosin noin o.1 promillen lukemissa –  ja niinpä idea meren löytämisestä ja panostaminen sääntöjen keksimiseen sitä käyttäville  sveitsiläisille veneille  oli itsestäänselvää.

Minä puolestani olen ylpeä kekseliäästä isänmaastani, mitalilla on  kuitenkin kaksi puolta.  Sen huomasimme vaimoni kanssa, kun kymmen vuotta sitten ostimme  jo käytetyn avomerikelpoisen purjeveneen aloittaaksemme eläkeläisenä nomaadielämän maailman merillä.

Noin kauempaa katsottuna on ymmärrettävääkin, että niin pieni maa kuin Sveitsi on innovativinen ja pyrkii suurempiinkin keksintöihin kuin yskänkaramelleihin ja tätä tietoa levittävät sveitsiläiset purjehtijat maailmalla.  Joissakin maissa huomataan sellaisenkin maan olevan olemassa kuin Sveitsi…

…siltä varalta, että jotain voisi mennä vinoonnkin, oli meren keksimisen jälkeen loogillinen askel määräysten ja sääntöjen luominen Sveitsin lipun alla purjehtiville veneille ja niiden varusteille  – ei oltu todennnäköisesti ihan vakuuttuneita omasta keksinnostä.

…jotta purjevene voi lähteä vesille Sveitsin lipun alla, pitää sen olla myös siellä rekisteröyty  ja siihen tarvitaan vahvoja hermoja  ja  myös vähän rahaa..

…asiaa hoitava virkailija vesiliikennelaitoksella ilmoitti määräyksiin ja turvallisuussääntöihin tukeutuen meille,  ettei  veneemme  katsastusta  voitu hyväksyä, koska arvioinnin ja tarkastuksen  suorittanut henkilö – tunnettu ja erinomainen asiantuntija – ei  ollut heidän asiantuntijalistalla.  Kuulimme myös ,ettei  juuri kontrolloitu pelastusveneemme enää ollut hyväksyttävissä –  säännöt olivat kuukausi sitten muuttuneet,  eikä  vene  ollut tyyppiä Nr. .jne jne.. ..ja koska emme olleet aikeissa purjehtia Antarktille (ehkä myöhemmin), emme katsoneet tarpeelliseksi investoida uuteen trendikkääseen , kaikkea osaavaan  – ei kuitenkaan hätätilassa mantereelle lentävään – pelastusveneeseen,  emmekä  lennätäää  uutta asiantuntijaa veneen sijaintipaikkaan Kroatiaan ja maksaa kaiken kaikkiaan lisäkuluja noin 5000 Fr…

….päätimme rekisteröidä  veneeen  Suomessa –  syntyjään suomalaisen vaimoni kunniaksi.. ja Suomella on pitkä merenrannikko (;-) – asiapapereitten lähettämisen jälkeen rekisteröinti tapahtui mutkattomasti ja   virkailijat  Merenkulkulaitoksella sanoivat löytävänsä kääntäjän saksankieliselle katsastukselle –  olimme tervetulleita ja kustannukset vähän yi 80 euroa !

Rakastan vaimoani ja myös Suomen lippua – ja EU maitten lipulla on matkamme varrella ollut etujakin ja meillä ei ole mitään vaikeuksia  sen asian kanssa, ettei Suomi ole merta keksinyt!

PS: Tämä tapahtui vuosia sitten –   toivomme   asioiden sittemmin muuttuneen.  Voisimme harkita  purjehtimisen jatkamista  Sveitsin lipun alla, rakastammehan  aivan  erityisesti  Sveitsiä.